Hitachi PMML0524 Instruction Manual page 81

IEC 60335-2-40:2018 -määräysten mukainen ylimääräinen turvallisuuskäsikirja
R32 -jäähdytyslaitteistolle ja lämpöpumpulle
3. Sinetöityjen osien korjaaminen
• Esimerkiksi johtojen vahingoittuminen, liian suuri
kytkentöjen määrä, alkuperäisistä teknisistä vaatimuksista
poikkeavat liittimet, tiivisteiden vaurioituminen ja virheellinen
johtoholkkien asennus voivat heikentää suojausta.
• Varmista, että laite on asennettu turvallisesti.
• Varmista, että tiivisteet tai tiivistemateriaalit eivät ole
heikentyneet siinä määrin, että ne eivät enää täytä
tarkoitustaan eivätkä estä syttyvän ilman sisäänpääsyä.
• Vaihto-osien on täytettävä valmistajan tekniset vaatimukset.
HUOMAUTUS: Silikonitiivisteen käyttö voi heikentää joidenkin
vuodontunnistuslaitteiden tehokkuutta.
Luontaisesti vaarattomia osia ei tarvitse
eristää ennen niiden käsittelemistä.
4. Luontaisesti turvallisten osien korjaaminen
• Älä kytke mitään pysyviä johtavia ja kapasitiivisia
kuormituksia piiriin varmistamatta ensin, että tämä ei aiheuta
käytetylle laitteistolle sallitun jännitteen ja virran ylittymistä.
• Vain luontaisesti turvallisia osia saa käsitellä virran ollessa
kytkettynä ja syttyvässä ilmassa.
• Testilaitteen luokituksen on oltava tehtävään sopiva.
• Vaihto-osina saa käyttää vain valmistajan määritysten
mukaisia osia.
• Muut osat voivat johtaa ilmaan vuodon takia päässeen
kylmäaineen syttymiseen.
5. Johdot
• Varmista, että johdot eivät ole alttiita kulumiselle,
syöpymiselle, liialliselle paineelle, tärinälle, teräville reunoille
tai muille haitallisille ympäristötekijöille.
• Ota johtoja tarkistettaessa huomioon myös ikääntymisen
vaikutukset ja esimerkiksi kompressorien ja tuulettimien
aiheuttama jatkuva tärinä.
6. Syttyvien kylmäaineiden havaitseminen
• Kylmäainevuotojen etsimiseen tai tunnistamiseen ei
saa missään tapauksessa käyttää mitään mahdollisia
sytytyslähteitä.
• Monimetallilamppuja (tai muita ilmaisimia, joissa on avotuli)
ei saa käyttää.
7. Vuodontunnistusmenetelmät
• Syttyvien kylmäaineiden tunnistamiseen on käytettävä
elektronisia vuodontunnistimia. Niiden herkkyys ei
kuitenkaan ehkä ole riittävä ilman uudelleenkalibrointia.
(Laitteiden uudelleenkalibrointi on tehtävä tilassa, jossa ei
ole kylmäainetta.)
• Varmista, ettei tunnistin ole mahdollinen sytytyslähde ja että
se on sopiva käytetylle kylmäaineelle.
• Vuodontunnistuslaite on asetettava tiettyyn
prosenttiosuuteen kylmäaineen alimmasta syttymisrajasta
(LFL) ja se on kalibroitava käytetylle kylmäaineelle niin,
että oikea kaasun prosenttiosuus (enintään 25 %) saadaan
mitattua vahvistetusti.
• Vuodontunnistusnesteet soveltuvat käytettäväksi
useimpien kylmäaineiden kanssa, mutta klooria sisältävien
pesunesteiden käyttöä on vältettävä, koska kloori voi
reagoida kylmäaineen kanssa ja syövyttää kupariputkia.
• Jos on syytä epäillä vuotoa, kaikki avotulet on poistettava
paikalta / sammutettava.
79 PMML0524 rev.2 - 01/2021
7. Vuodontunnistusmenetelmät
• Jos havaitun kylmäainevuodon korjaaminen edellyttää
juottamista, järjestelmästä on poistettava kaikki kylmäaine tai
se on eristettävä (sulkuventtiileitä käyttämällä) mahdollisimman
kaukana vuodosta olevaan järjestelmän osaan.
• Tämän jälkeen järjestelmä on huuhdottava hapettomalla
typellä (OFN) ennen juottoa ja sen aikana.
8. Poistaminen ja tyhjentäminen
• Jos kylmäainepiiri on avattava korjaamista – tai muuta
tarkoitusta – varten, se voidaan tehdä tavanomaisella tavalla.
Parhaiden turvakäytäntöjen noudattaminen on kuitenkin
suositeltavaa, koska syttyminen on mahdollista.
Käytettävä menettely on seuraava:
• poista kylmäaine
• huuhtele piiri neutraalilla kaasulla
• tyhjennä piiri
• huuhtele piiri uudelleen neutraalilla kaasulla
• avaa piiri leikkaamalla tai juottamalla.
• Kylmäaine on otettava talteen asianmukaisiin
talteenottosylintereihin.
• Järjestelmä on tehtävä vaarattomaksi "huuhtelemalla" se
hapettomalla typellä (OFN).
• Tämä prosessi on ehkä toistettava useita kertoja.
• Tähän ei saa käyttää paineilmaa tai happea.
• Huuhtelu tehdään poistamalla alipaine järjestelmästä
täyttämällä piiriä OFN-typellä, kunnes järjestelmä on
toimintapaineessa, tyhjentämällä typpi sitten ilmakehään ja
luomalla lopuksi alipaine.
• Tätä toistetaan niin kauan, että järjestelmässä ei ole enää
kylmäainetta.
• Kun viimeinen OFN-lataus tehdään, järjestelmä on
tyhjennettävä ilmakehän paineeseen, jotta sitä voidaan työstää.
• Tämä toimenpide on ehdottoman välttämätön, mikäli
putkistoa on juotettava.
• Varmista, että alipainepumpun poistokanava ei ole
sytytyslähteen lähellä ja että ilmanvaihto on käynnissä koko ajan.
9. Täyttömenettely
• Täyttäminen tulee tehdä normaalilla tavalla noudattamalla
lisäksi seuraavia vaatimuksia.
– Varmista, että eri kylmäaineita ei pääse sekoittumaan
täyttölaitteita käytettäessä.
– Letkujen ja putkien on oltava niin lyhyet kuin mahdollista,
jotta niihin jääneen kylmäaineen määrä saadaan minimoitua.
– Sylinterit on pidettävä suorassa.
– Varmista, että kylmäainejärjestelmä on maadoitettu, ennen
kuin lisäät siihen kylmäainetta.
– Merkitse järjestelmä, kun täyttö on tehty (jos merkintöjä ei
ole vielä tehty).
– Järjestelmää täytettäessä on oltava äärimmäisen
huolellinen, jotta ylitäyttöä ei tapahdu.
• Ennen järjestelmän uudelleentäyttöä sille on tehtävä
painetesti OFN-typellä.
• Järjestelmä on vuototestattava täytön jälkeen ja ennen
käyttöönottoa.
• Ennen työmaalta lähtöä on tehtävä vielä seurantavuototesti.
10. Käytöstä poistaminen
• Ennen tämän toimenpiteen tekemistä teknikon on oltava
täysin perillä laitteesta ja kaikista sen yksityiskohdista.
• Kaikki kylmäaineet on otettava hyvien käytäntöjen mukaisesti
talteen turvallisesti.
• Ennen toimenpiteen tekemistä on otettava öljy- ja
kylmäainenäytteet sen varalta, että talteen otettu kylmäaine
käytetään uudelleen, jolloin se on analysoitava.